Taksi vai ambulanssi?

Vilkkaasti viime päivinä on keskusteltu mediassa potilaiden kuljettamisesta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen nimi on esiintynyt usein näissä keskusteluissa, joten koen tarpeelliseksi osallistua kyseiseen keskusteluun. Keskusteluissa on ajauduttu kärjistettyihin tulkintoihin, joten toivon tuovani tähän asiaan selvennystä.

Kyseessä ei ole uusi toimintatapa?

Asetuksessa sairaankuljetuksesta (565/1994, 5§) todetaan, että sairaankuljetusajoneuvoa on käytettävä kuljetuksissa, joissa potilaan hoidon tai valvonnan tarve edellyttää asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilöstön mukanaoloa matkan aikana. Ohjekirjan Kansaneläkelaitoksen Ambulanssimatkat -korvaaminen sairausvakuutuksesta, mukaan sairaankuljetuskaavakkeeseen on vastaanottavan hoitolaitoksen arvioitava potilaan ambulanssi kyydityksen tarve, vastaanottavan hoitajan allekirjoituksella ja laitoksen leimalla. Joten jo pitkään on ambulanssihenkilöstön tehtäviin kuulunut potilaan tilanarviointi, hoidon, hoitopaikan sekä kuljetustavan arviointi. Tämä ei siis ole uusi asia, toki ennen uuden terveydenhoitolain voimaatuloa (2011) Suomessa oli monenlaista tapaa toimia sairaankuljetuksessa / ensihoidossa, koska ohjeistus ja valvonta ei ole ollut systemaattista ja kontrolloitua.

Ambulanssi vai muu kuljetustapa?

Ensihoitohenkilöstö on hyvin koulutettua, perustason ensihoitajan koulutus kestää kolme vuotta ja hoitotason neljä vuotta. Moni hoitotason ensihoitaja on ensin valmistunut perustason ensihoitajaksi ja siitä jatkanut opintoja hoitotasolle. Hänen urapolkunsa on hoitotason ensihoitajaksi kestänyt seitsemän vuotta. Tämän päivän ambulansseissa on erittäin korkeatasoinen hoitovälineistö, niinpä ambulanssia voidaan kutsua liikkuvaksi poliklinikaksi. Ensihoitohenkilöstöllä on mahdollisuus kaikkina vuorokauden aikoina pyytää hoito-ohjetta ensihoidon erikoislääkäriltä. Ensihoidon ohjeistus ainakin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on erittäin hyvää ja meillä on käytössä valtakunnalliset ensihoidon ohjeet, jossa on tarkat ohjeet esimerkiksi potilaan kuljettamatta jättämisestä.

Kaikki ambulansseille tulevat tehtävät tulevat hätäkeskuksen kautta. Kun ensihoitajat tapaavat potilaan, he tutkivat kaikilta potilailta peruselintoiminnot (jotta voidaan todeta verenkierron, hengityksen ja tajunnan tason tila). Nämä tutkitaan myös esimerkiksi jalkakipua potevalta potilaalta – siis kaikilta. Kun potilaan tila on selvitetty, arvioidaan hoidon tarve ja kiireellisyys sekä mikä on potilaalle paras hoitopaikka vai voidaanko potilas hoitaa kotiin. Mikäli potilas tarvitsee kuljetusta hoitopaikkaan, arvioidaan kuljetustapa.

Mikäli potilaalla on ongelmia verenkierrossa, hengityksessä tai tajunnan tasossa tai on odotettavissa potilaan tilan huononeminen, kuljetetaan potilas ambulanssilla hoitopaikkaan. Mikäli potilas tarvitsee hoitoa tai valvontaa matkan aikana, kuljetetaan hänet ambulanssilla. Eli jokainen tapaus arvioidaan erikseen ja tarvittaessa voidaan kysyä neuvoa lääkäriltä.

Jos potilas voi turvallisesti mennä hoitopaikkaan esim. taksilla, ensihoitohenkilöstö auttaa taksin tilaamisessa. Tässä muutama esimerkki niistä tilanteista, joissa potilas voi mennä muulla kuin ambulanssilla hoitopaikkaan.

Esimerkki 1. Potilas on nyrjäyttänyt nilkkansa, potilaan peruselintoiminnot ovat normaalit ja nilkassa ei ole selkeitä murtuman merkkejä tai tuntopuutoksia, eivätkä potilaan kivut ole sietämättömiä. Ensihoitohenkilöstö antaa ensiavun, tukee nilkan, antaa hoito-ohjeet ja tilaa taksin tai ohjaa muulla kulkuneuvolla hoitoon.

Esimerkki 2. Potilaan vaiva on ollut hänellä pitkään, nyt on vointi huonontunut ja hän haluaa sekä tarvitsee lääkärin tutkimusta ja hoitoa. Potilas tutkitaan huolellisesti. Mikäli potilaan peruselintoiminnoissa ei ole ongelmia eikä ole todennäköistä että potilaan tila huononee äkillisesti, potilaan tila vaadi välitöntä hoitoa tai kiireellistä kuljetusta, voi hän mennä hoitopaikkaan esim. taksilla. Tällaisia vaivoja voivat olla esimerkiksi niskakipu, selkäkipu, vatsakipu tai kylkikipu.

Esimerkki 3. Potilas on saanut haavan. Ensihoitohenkilöstö jälleen tutkii potilaan ja mikäli potilaan peruselintoiminnot ovat vakaat eikä tilassa ole odotettavissa huononemista, ensihoitajat sitovat haavan ja potilas voi turvallisesti mennä hoitoon esim. taksilla.

Rintakipupotilaita ei koskaan lähetetä hoitoon taksilla!

Järkevää resurssien käyttöä

Kuten keskusteluissa on tullut esiin, ambulanssien määrä on vähenemässä, etenkin yöaikaan. Väestön turvallisuuden vuoksi on tärkeää, että ambulansseja käytetään siihen tehtävään mihin ne on tarkoitettu. Parempi on siis, että alueella on ambulanssi hälytettävissä, kuin että ne ovat jatkuvasti varattuna ja kuljettamassa Ouluun potilasta, joka olisi turvallisesti voinut matkustaa sinne muullakin kulkuneuvolla.

Yhteiskunnan kustannuksia säästetään järkevällä resurssien käytöllä. Mikäli potilas ei tarvitse ambulanssikuljetusta, vaan voi turvallisesti mennä esim. taksilla, tulee yhteiskunnalle säästöä. Tässä esimerkki: Jos potilas kuljetetaan 100 km päähän hoitoon ambulanssilla, maksaa KELA:lta tästä kuljetuksesta noin 500 euroa. Jos potilas menee taksilla maksaa sama kuljetus 165-245 euroa. Potilas maksaa tästä omavastuuna 14,25€, kummassakin tilanteessa. Mikäli potilas menee hoitoon omalla autolla, tietysti saattajan kuljettamana (ei siis aja itse), säästetään vielä enemmän. Sosiaali- ja terveysministeriö on tarkastellut ensihoidon sairaanhoitovakuutuksesta maksettavien sairaankuljetuskustannuksien maksutapaa, mutta sen etenemisestä ei ole hetkeen kuulunut mitään.

 

 

Kuinka paljon Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstö ohjaa potilaita muulla kun kohteeseen ensimmäisenä hälytetyllä ambulanssilla hoitoon?

Jokilaaksojen pelastuslaitos teki 12577 ensihoitotehtävää vuonna 2013, näistä tehtävistä 37 % ei johtanut ambulanssikuljetukseen. Näistä tehtävistä 7 % ohjattiin muulla kuljetuksella hoitoon (oma auto, taksi, toinen esimerkiksi perustason ambulanssi). Tämän vuoden tilastot ovat viime vuoden tilastojen kanssa samansuuntaiset. Näin ollen voin todeta, että tämä toimintatapa ei ainakaan tilastojen valossa ole viime vuodesta lisääntynyt. Selvityspyyntöjä kyseisistä tilanteista vuosina 2013 ja 2014 on tehty yhteensä kolmesta eri tapauksesta. Näistä yhdestä tehtävästä ensihoitohenkilöstöä muistutettiin, että kuljetusmuodon valinta tulee tapahtua yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Ihmetystä on aiheuttanut väitteet, että huonokuntoisia potilaita on lähetetty taksilla sairaalaan, koska ainakaan Jokilaaksojen pelastuslaitokselle ei näistä tilanteista ole oltu yhteydessä. 

Toivottavasti uutisointi potilasturvallisuuden heikkenemisestä ei ole aiheuttanut epävarmuutta avunpyytämisessä. Toivottavasti kukaan ei ole jättänyt soittamatta hätäkeskukseen, peläten ettei kuitenkaan pääse ambulanssilla hoitoon, vaan mennyt muulla kuljetuksella hoitoon, vaikka olisi kipeästi tarvinnut ensihoitoa. Tasa-arvoinen kohtelu on kirjoitettu terveydenhoitolakiin, ja se on toimintatapamme ohjenuora.  Tasa-arvoinen kohtelu on siis myös sitä, että ambulanssilla kuljetetaan ne potilaat, jotka todella sitä tarvitsevat ja muulla kulkuneuvolla ne potilaat, jotka eivät tarvitse kuljetuksen aikana hoitoa, eli eivät tarvitse ambulanssikuljetusta. Tämä toimintatapa ei siis kohtele ihmisiä eriarvoisesti, koska kaikkia potilaita kohdellaan samalla tavalla, tasavertaisesti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ohjeiden mukaan koko alueella samalla tavalla.

 

Turvallista Joulun odotusta

 

Mirja Annala

ensihoitopäällikkö

Jokilaaksojen pelastuslaitos

28.10.2014 09:30 - 31.12.2014 09:30